torstai 29. toukokuuta 2014

Syyttelyitä ja tuomisia laivalta

Toissa kerralla kun tultiin ruotsinristeilyltä uhosin jo, että seuraavalla kerralla poika ei enää lähde mukaan mutta kuinkas kävikään. Silloinkin oli pohjalla ollut ajatus kahdestaan lähdöstä mutta niinpä vaan varatessa se tuli varattua pojallekin matka. Samoin kävi myös viimeksi, vaikka tosiaan edellisen kerran jälkeen olin vahvasti jotain ihan muuta mieltä. Samaa mieltä oltiin myös taas tämän risteilyn jälkeen, ensi kerralla ilman poikaa.


Viime reissusta on ehtinyt kulumaan parisen kuukautta, eikä missään vaiheessa ole tullut tehtyä postausta reissusta niin nyt vähän niinkuin taantumatorstain  mukaisesti sitten kaivoin kuvia sieltä esille. Sen lisäksi, että poika pääsi viime reissulle mukaan, niin sopivasti poika sai vielä kerhosta kaikilla kerholaisilla kodeissa kiertävän Jehki-pöllön juuri itselleen ja niinpä myös reissuun mukaan.


Tukholmassa käytiin uudella yrityksellä HRC:ssä kyselemässä nallen perään. Tällä kertaa nalleja löytyi, sekä jotain muutakin vähän spesiaalimpaa. Sen samaisen päivän iltana kun me siellä käytiin oli Tukholman HRC:n keräilyhirven julkkarit ja me saatiin ostettua tuo hirvi siis jo ennen sen virallista julkistamista.


Reissulla tuli shoppailtua jotain pientä muutakin HRC:n lisäksi. Paluumatkalla laivalle pysähdyttiin ajankuluksi Designtorgetilla ihastelemassa ja hypistelemässä tarjontaa. Tyhjin käsin ei kaupasta tultu ulos, vaan mukaan jäi jo hetken haikalemani String-hylly. Valkoisena tietenkin. Harvemmin on muuten tullut kannettua minkäänlaista hyllyä käsimatkatavaroina Tukholmasta. Laivalta löytyi vielä Marimekon raita-mukeja, mitä meillä ennestään oli keltaisena ja vihreänä, ja nyt uudet värit musta ja punainen. Nämä siis niitä yksiä suosikkejani kahvimukeissa, ihania.


Ensin muistelin, ettei matkassa ollut mitään ihmeellisempää kerrottavaa ennen kuin kuvia selatessa mieleen muistui leikkihuoneen tapahtumat paluumatkalla. Samantien nousi taas syke hieman korkeammaksi ja kiukku pintaan kun muistin tuon välikohtauksen. Poika leikki kiltisti itsekseen jollain parkkitalolla siinä leikkihuoneen lattialla kun me istuttiin J:n kanssa siinä leikkihuoneen ulkopuolella oviaukon vieressä, mistä oli hyvä seurata paikan tapahtumia. Pojan viereen tuli huomattavasti nuorempi, juuri kävelemään oppinut poika, joka sitten rupesi sotkemaan pojan leikkejä ja repimään leluja kädestä. Poika tuli hämillään meidän luokse ja samalla pieni vaan jatkoi kädestä repimistä. Hetken päästä tämä pieni alkoi lyömään meidän poikaa selkään ja vaikka kuinka komensin niin ei meinannut millään lopettaa. Kun poika yritti vielä uudestaan lyödä meidän poikaa niin otin tätä kädestä kiinni ja sanoin entistä kovempaa, ettei toisia saa lyödä. Samalla sain itse väistää junanvaunua, mitä hän yritti heittää päin. Vasta tässä vaiheessa pojan äiti (?), joka istui siinä ihan vieressä (!!) nousi ja reagoi tilanteeseen. Tosin hän reagoi vähän eritavalla kun olisi odotettu, hän nimittäin rupesi huutaen syyttämään, että olin lyönyt hänen lastaan. Onneksi eräs toinen paikalla ollut ja tilanteen nähnyt äiti reagoi samantien tuohon syytökseen ja tuli huutamaan tälle pojan äidille, sillä hetken aikaan olin itse aivan sanaton tuosta syytöksestä. Tehtiin pojan äidille ja muulle seurueelle hyvin selväksi, että heidän poika löi ja heitteli muita siellä, sekä he itse olivat vastuussa omasta lapsestaan, ja aivan turha syytellä muita. Seurue yritti vielä meitä siinä mulkoilla mutta annettiin J:n kanssa sen verran pahaasilmää, että melko nopeasti he sitten keräsivät kamansa ja häipyivät. Eikä heitä muuten näkynyt enää sinä iltana siellä leikkipaikalla.


Todella, todella outo tapahtuma ja siitä jäi todella huonot fiilikset. Siinä kun tapahtumasta oli kulunut jo jokin tovi ja vielä J:n kanssa ihmeteltiin tapahtumia, niin eräs isä sivummalta tuli myös kummastelemaan tapatumaa sanoen, että näki kaikien mitä tapahtui. Jäin vain ihmettelemään miksei tämä suht isokoinen mies tullut silloin puolustamaan jos kerran oli siinä lähellä ja näki kaiken? Vaikuttiko tähän se, että tämä tapahtuman toinen osapuoli oli huomattavasti isommalla seurueella paikalla ja he olivat selkeästi ulkomaalaistaustaisia vai? No, tapahtui mitä tapahtui ja onneksi selvittiin ilman sen suurempia vahinkoja, tosi huono fiilis vaan jäi. En vieläkään vaan voi käsittää, sitä sen äidin reaktiota. Istuu vieressä kun lapsi lyö ja heittelee muita ja sitten kun puuttuu niin tulee syyttelemään muita lyömisestä. Käsittämätöntä. Itse olisin ollut niin nöyrä ja nolona jos oma poika olisi käyttäytynyt noin huonosti. Huh.


Risteilyn asukuvista teinkin oman postauksensa silloin melko pian risteilyn jälkeen ja ne löytyy täältä.


ps. Seuraavalle matkalle poika ei muuten enää pääse mukaan, sillä uusi risteily on jo varattuna ja se on vaan kahdelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti