tiistai 30. syyskuuta 2014

Vanha oli uutta parempi

Alkukuusta kerroin miten pojan syksyn kerhoilut alkoi ikävällä yllätyksellä, kun vanha tuttu kerhotäti oli vaihtunut uuteen. Sillon elättelin toiveita, että ahdistus kerhotädin vaihtumisesta olisi turhaa ja vain omasta asenteesta johtuvaa. Nyt on kuukausi menty, enkä ole yhtään positiivisempi tästä muutoksesta. Tämä siksi koska homma ei vaan toimi niin hyvin kun se toimi ennen. Ja vielä lisäksi pojan yksi vanhoista kavereista lopetti kerhon tämän kerhotädin vaihtumisen takia, pojat siis väheni entisestään.


Ekojen viikkojen jälkeen kysyin pojalta, että kai te päivän päätteeksi siivoatte lelut pois, niinkuin aina ennen. Seuraavalla viikolla lapset sitten alkoivat siivoamaan päivän päätteeksi leluja itse, kun meidän poika oli ottanut asian puheeksi kerhotädin kanssa "kun me aina ennenkin on ne siivottu". Paljon on muitakin pieniä ja isoja muutoksia tapahtunut, kuten se, että sateella ei nähtävästi enää ulkoilla. Oli melko karua viime viikolla, kun poika odotti koko aamupäivän kerhoon pääsyä, että pääsee juoksemaan ja hyppimään vesisateeseen- ja lätäköihin kavereiden kanssa, niin kerhonpiha oli tyhjä. Olin sitten itse pojan kanssa pihalla reilu parikymmentä minuuttia, että poika sai edes vähän ottaa iloa irti vesisateesta ennenkuin meni sitten muiden luoksen sisälle tekemään ei mitään yhteistä ja ohjattua. Ennen askarreltiin, piirrettiin, tehtiin kaikenlaista, nyt lähinnä leikitään omia ja luetaan kirjoja. Oon kysyny pojalta mitä satuja kerhossa on luettu, niin vastaus on useimmiten "en tiedä, en kuunnellu, halusin leikkiä". Vaikka on hyvä opetella rauhoittumista ja kuuntelemaan satuja, mutta kun viikossa on kahdesti kolme tuntia aikaa leikkiä muiden ikäisten kanssa ja touhuta, niin ehkäpä juuri niitä tunteja ei sillon tarvitse käyttää siihen rauhoittumisen harjoitteluun, 4-vuotiaalla kun virtaa riittää enemmän kuin tarpeeksi niin olisi kiva saada myös purkaa sitä. Ja se olisi myös vanhemmille kiva, että lapsi ei olisi ihan räjähtämäisillään kerhosta haettaessa, vaan olisi saanut purkaa energioita kavereiden kanssa.


Yksi isoista muutoksista on myös kerhovihko. Aina ennen kerhovihkoon on kirjoitettu kotiväelle tiedoksi mitä päivän aikana on puuhasteltu ja jos on jotain tiedotettavaa tai muistettavaa. Nykyään kerhovihon viestit näyttää hyvin erillaisilta.



Jos nyt jotain positiivista, niin poika on vähän paremmalla asenteella ja mielellä kerhon suhteen, vaikka vieläkin käydään läpi miksi kerhotäti vaihtui ja poika miettii haluaako vielä mennä kerhoon. Niin kauan kun kerhossa käy nämä kaksi muuta poikaa niin uskon, että meidänkin poika jaksaa käydä, koska muuten ei pojalla kauheasti intoa ole sinne mennä

2 kommenttia: