lauantai 10. lokakuuta 2015

Vesipedon vuosipäivä

Keskiviikkona tuli tasan viisi vuotta siitä, kun oltiin pojan kanssa ensimmäistä kertaa vauvauinnissa. On hauska ajatella, että viisi vuotta sitten poika oli ensimmäistä kertaa altaassa totuttautumassa veteen ja nyt tasan viisi vuotta myöhemmin oltiin uimakoulussa tuossa samaisessa altaassa jo harjoittelemassa selkäuinnin oikeaa tekniikkaa ja poika hyppii kuperkeikalla patjalta altaaseen. Ihan hullua. Keräsin vuosipäivän kunniaksi muutamia satunnaisia kuvia näiden viiden vuoden varrelta niin vauvauinnista, perheuinnista, sekä uimakoulusta. Ensimmäinen kuva on otettu vauvauintia edeltävänä iltana kun testailtiin ohjeiden mukaisesti kotona jo uikkaria ja veden roiskimista ja pään kastelua. Ja kivaa oli.


Pojalla on selkeä viha-rakkaus suhde uintiin. Se on kivaa, vedessä on kiva olla ja leikkiä mutta se on myös raskasta ja haastavaa ja välillä niin julmetun turhauttavaa kun kaikki ei heti lähde onnistumaan. Kuten esimerkiksi tällä hetkellä juuri tuo selkäuinnin tekniikan harjoittelu, se on todella raskasta ja vaativaa.


Oon todella tyytyväinen, että ollaan pojan kanssa aloitettu uinti-harrastus jo näin nuorena ja, että ollaan siellä uinnissa jaksettu käydä säännöllisesti kaikki nämä vuodet. Joka viikko se uinti ei ole ollut mitään herkkua ja laatuaikaa, välillä todellista hampaiden kiristelyä ja tahtojen taistoa mutta silti joka viikko on menty uudestaan, eikä poika missaan vaiheessa ole halunnut lopettaa, vaikka sitä on aina välillä kysytty.


Oon myös todella tyytyväinen ja ylpeä pojan tämän hetkisistä uimataidoista. Poika on jo alle viisi vuotiaana oppinut uimaan ilman apuvälineitä, osaa kellua, hypätä veteen niin pääedellä kuin jalat edellä, sukeltaa useamman metrin matkaa, sekä sukeltaa pohjasta esineitä. On myös harjoiteltu vaatteet päällä uimista, sekä niiden vaatteiden riisumista vedessä, pelastusrenkaan käyttöä ja kuljettamista, sekä paljon muutakin. Tiedän, että poika osaa pidättää hengistystä pinnan alla, tietää mihin suuntaa pitää pää nostaa kun pintaa tavoittelee, sekä osaa puhaltaa kuplia veden alla.


Silti on todella ärsyttävää ja loukkaavaa kuulla ulkopuolisilta välillä vähättelyä siitä miten kannattavaa on tuon ikäistä käyttää uimakoulussa ja vielä maksaa siitä kovaa hintaa. Tuo nimittäin tosiaan joka kuukausi kirpaisee aika kovasti, kun uimakoulu maksetaan, puolella tunnilla on hintaa melko kohtalaisesti. Silti mielelläni maksan sen hinnan nyt ja varmistan näin lapseni uimataidon, enkä jätä uimataidon saamista koulun vastuulle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti