Ihana seesteinen ilta

Viime vuonna meidän ensimmäinen joulukonsertti oli Samuli Edelmannin joulukonsertti Kallion kirkossa, tänä vuonna se ensimmäinen joulukonsertti oli Samuli Edelmannin joulukonsertti Temppeliaukion kirkossa. Ja olisin enemmän kuin onnellinen jos tästä tulisi joka jouluinen perinne, perjantai-ilta Samulin kanssa kirkossa.

Viime vuonna jo ylistin Samulia ja Samulin konsertin taivaisiin, joten en nyt ala toistamaan itseäni vaan tänä vuonna saa riittää kun sanon, että ilta oli ihana, Samuli oli upea. Jotenkin viime viikot on ollu melko hektisiä, paljon tekemistä, menemistä, muistettavaa ja tehtävää, ja varsinkin pojan kanssa on ollut melko haastavaa, niin tämä hetken rauhoittuminen Samulia kuunnellen teki todella hyvää. Vielä perjantaina päivällä ei fiilikset ollu yhtään konsertissa, ei oikein huvittanut lähteä mutta onneksi lähdettiin, sillä olo oli kirkossa istuessa ja Samulia kuunnellessa todella seesteinen, juuri sitä mitä kaipasinkin.

 Ja tiedättekö ilta alkoi kirkossa vielä aika huikealla jutulla, me nimittäin päästiin vaihtamaan muutama sananen Samulin kanssa. Ja kyllä, olin aivan sulaa hunajaa sillä hetkellä. Lopulta Samuli vielä antoi mulle penkin, jotta päästiin eturiviin istumaan. Ihan sulaa hunajaa.

Loppuun vielä linkki sinne viime vuotiseen postaukseen illasta Samulin kanssa kirkossa. Samalla kun itse vilkaisin tuota viime vuotista postausta huomasin, että molempina vuosina päälle on valikoitunut sama neulemekko ja samat korvakorut, tänä vuonna vaan hiukset oli auki kun viime vuonna mentiin niskanutturalla. Aika hauska yhteensattuma.